KSBR:n tuore HSEQ-päällikkö Jenni Veijola on omien sanojensa mukaan puolankalainen luonnonoikku eli optimisti. Kainuusta kotoisin oleva, nykyisin Oulussa asuva Veijola suhtautuu valoisasti myös työturvallisuuden kehityskulkuun.

– Yleisesti turvallisuuskulttuurissa ollaan pääsemässä irti siitä ajatuksesta, että turvallisuutta parantaa lähinnä se, kun ostetaan uudet työhanskat tai uusi työkone. Olemme menossa kohti ydintä eli päänsisäisiä asioita siitä, miten ihmiset käyttäytyvät ja toimivat. Eli jos työmailla on aidosti halu yltää nollatapaturmaa -tavoitteeseen, ei siihen päästä pelkästään teknisillä jutuilla, hän linjaa.

Jenni Veijola puhuu mielellään tunnistamattomista riskeistä, jotka ovat tilastojenkin perusteella usein vaaratekijöinä tapaturmissa ja läheltä piti -tilanteissa.

– Rutiininomaiset työt puuduttavat helposti ajattelua, ja silloin ei välttämättä tunnista ilmeistäkään vaaraa. Työt kannattaakin aloittaa pohtimalla, mikä on pahinta, mitä tässä voi tapahtua. Ja kun riskejä mietitään porukalla, jokainen voi tuoda oman osaamisensa ja kokemuksensa asiaan. Yhdessä on helpompi tunnistaa monipuolisemmin vaaratekijöitä, Veijola liputtaa työmaan yhteisen toimintakulttuurin puolesta.

Tutuksi tilaajan takissa

Jenni Veijola oppi tuntemaan KSBR:n toimintakulttuuria 2020-luvulla Kemin biotuotetehdashankkeessa ja Oulun O750-projektissa.

– Työskentelin niissä tilaajan takki päällä turvallisuuskoordinaattorina. Molemmissa kohteissa KSBR:n työmaat olivat hyvin johdettuja, ihmisten kanssa oli helppo tehdä töitä ja hommat tehtiin niin kuin oli sovittu.

– Työntekijöitäkin porisuttaessa sain pelkkää hyvää palautetta KSBR:stä työnantajana. Se on aika harvinaista palautetta varsinkin, kun jutellaan tuulen tuivertaessa ja rännän vihmoessa haastavan betonivalun aikana. Siksi mainitsin joskus Markolle (Leppänen), että jos teille tulee meikäläiselle passeli pesti auki, olkaa yhteydessä.

Se hetki koitti maaliskuussa 2026.

– Porukka on ottanut minut tosi hyvin vastaan. Täällä asioita saa tuoda avoimesti esille ja tunnistetaan tulevaisuuden kehityspotentiaali. KSBR:n vahvuus on se, että porukka tuntee toisensa hyvin ja on hyvin sitoutunutta.

Ei erillinen saareke

Jenni Veijola yllättää mainitsemalla, että hän on lopettanut varsinaisen turvallisuudesta puhumisen jo aikaa sitten. Sille löytyy kuitenkin looginen syy: turvallisuus ei ole Veijolan mukaan mikään muusta tekemisestä erillinen saareke. Kun työtä tehdään tehokkaasti ja laadukkaasti, turvallisuus kulkee mukana automaattisesti.

– Jos töiden vaiheistus on selkeää, työvälineet tiedossa ja paikat järjestyksessä, silloinhan asiat sujuvat. Mutta jos rupeat suunnittelematta touhuamaan ja huomaat, että jotain puuttuukin ja lähdet hakemaan sitä, tulee ylimääräistä kulkua ja tehokkuus kärsii. Myös ajatus harhautuu helposti, sitten osuukin vasara sormeen. Turvallisuus tulee, kun tietyt asiat tehdään oikein. Ei tarvita sellaista, että nyt tehdään erikseen työt ja sitten tehdään turvallisuus.

Puutteista saa sanoa

Vaikka suunta on oikea, koko rakennusalan turvallisuusideologiassa on HSEQ-päällikön mielestä vielä rutkasti petrattavaa.

– Kunhan suomalainen vain pääsee yli kynnyksestä, että ”en ole kenenkään lapsenvahti”, ”ei kuuluu mulle” tai ”en kehtaa sanoa”, otetaan isoja harppauksia turvallisuuskulttuurin kehittämisessä.

Se tarkoittaa käytännössä, että työnjohdon ja työntekijöidenkin mielestä on normaalia mainita työkaverille, jos tältä puuttuvat vaikkapa suojalasit.

– Sain itse arvokasta palautetta Esko-sirkkeliä käynnistellessä, että älä käynnistä konetta silloin, kun ei ole suojalasit päässä. En hoksannut, että koneesta saattaisi lentää roskia silmiin. Kiitin havainnoijaa jämäkästä toiminnasta. Ei meistä kukaan ole kaikissa asioissa mestari, ja sen takia onkin hyvä, että hoksautetaan kaveria ennen kuin jotain sattuu.

Ylipäätään kaikki turvallisuus-, ympäristö- ja laatuhavainnot ovat Veijolan mielestä erinomainen keino vaikuttaa omaan työhön ja jakaa oppeja organisaation sisällä. Vahva ennakoiva turvallisuustyö on myös myyntivaltti asiakkaiden suuntaan.

Kestävä polku kohti tapaturmattomuutta

Muun muassa havaintojen kirjaamisen tärkeydestä hän puhuu toukokuussa kiertäessään KSBR:n työmailla. Viime viikolla hän tutustui yhteen datakeskuskohteeseen sekä Korkeamaan tuulipuistoon Soinissa. Työn alla on myös pitkän aikavälin turvallisuuden kehityssuunnitelma, minkä tavoitteena on luoda kestävä polku kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta.

Jenni Veijola tietää jo, että KSBR:llä tekijät tapaavat olla ylpeitä siitä, millaista laatua työnjälkenä syntyy.

– Sen sanoman haluan vielä siihen rinnalle, että meidän tavallamme tehdä töitä jokainen työntekijä ja aliurakoitsija pääsi terveenä kotiin joka päivä!

Jenni Veijola työstää KSBR:lle pitkän aikavälin turvallisuussuunnitelmaa. Kuvat: Anu Leppänen.